Laulaja-lauluntekijä Topi Saha työstää parhaillaan neljättä albumiaan, josta on jo saatu hieman esimakua ”Uudenvuodenyö”-sinkun muodossa. Lauantaina 7.1. häntä voi käydä kuuntelemassa Olympia-korttelissa. Millainen uudesta levystä on muodostumassa, ja mitä muuta Topilla on suunnitteilla vuodelle 2017?
Moi, Topi! Sinä jatkat vahvojen kotimaisten, folkhenkisten tarinankertojien perinnettä – onpa sinun muun muassa sanottu olevan nykypäivän pari-kolmekymppisille se, mitä J. Karjalainen ehkä on ollut heidän vanhemmilleen. Miten sinusta on tullut muusikko? Ja juuri sellainen laulaja-lauluntekijä kuin olet?
Lapsuuteni vietin kansanmusiikkipitäjä Kaustisella, ja vaikka nuorempana inhosinkin kaikkea kansanmusaan liittyvää, opin myöhemmin arvostamaan juuriani. Teininä sitten hurahdin amerikkalaisiin folkkareihin ja kulkuriromantisoinnista päihtyneenä aloin kirjoitella omia lauluja – ensin englanniksi, mutta hyvin nopeasti omalla kielellä. Parikymppisen katteettomalla itsetunnolla varustettuna julkaisin nopeasti levyn, vaikka en varsinaisesti vielä mitään osannutkaan, mutta tekemällähän oppii. Sittemmin olen jatkanut valitsemallani tiellä, uskoakseni koko ajan vähän parempia lauluja tehden.
Olet julkaissut kolme albumia ja neljäs on työn alla. Esimakua on saatu ennen vuodenvaihdetta julkaistusta uudesta ”Uudenvuodenyö”-sinkusta. Millainen uudesta levystä on muodostumassa ja milloin sitä sopii odottaa julkaistavaksi?
Levy on vielä pahasti kesken, ja ihan omasta syystäni, sillä iso osa sille tarkoittamastani kappalemateriaalista on ehtinyt lentää roskikseen. Tähän taas vaikuttaa se, että olen yrittänyt haastaa itseäni ja tehdä vähän kevyemmän, kansanmusalainoista vapaan levyn. Siis ihan rehellisen pop-albumin. Se onkin osoittautunut vaikeammaksi kuin ounastelin, sillä omaa urautuneisuutta on ollut vaikea rikkoa. Levy ilmestyy kyllä vuoden 2017 aikana, mutta valmis se ei vielä ole.
Olet kotoisin kansanmusiikkikunta Kaustiselta ja olet opiskellut folkloristiikkaa. Tarinat siis viehättävät. Millaiset kertomukset kiehtovat sinua eniten?
Kertomukset, joihin on jätetty vähän tilaa vastaanottajan mielikuvitukselle ja joita ei ole puhkikerrottu. Sellainen omanlaisensa unenomainen maaginen realismi, jota lauluntekijöistä vaikkapa juuri mainitsemasi J. Karjalainen harrastaa, on lähellä sydäntäni. Mutta varsinaista tarinaa tärkeämpää voi myös olla se maailma, johon kertomus sijoittuu. Musassa se tapahtuu tietysti sovitusten, instrumentaation ja tuotannon avulla.
Ketkä ovat esikuviasi tai keitä fanitat ihan kympillä?
On pari pyhää, jotka pysyvät, mutta muuten fanittaminen kohdistuu viikoittain uusiin naamoihin. Juuri nyt ihailen kovasti Vähäsarjan kappaletta Herra on mun kanssa, joka on likipitäen täydellinen popkappale. Lisäksi fanitan ainakin Kuparilinnan laulajaa Liina Jokelinia, jolla on upea, koko kropassa tuntuva laulusoundi, ja George Saundersin lyhyitä, ilkikurisia kertomuksia, joihin olen vasta alkanut tutustua.
Esiinnyt tulevana lauantaina 7.1. Tampereen Olympia-korttelissa soolona ennen Pekko Käppiä & K:H:H:L-kokoonpanoa. Millainen keikka on luvassa?
Varmasti mainio! Käppi & KHHL on lempiyhtyeitäni koko maailmassa, ja olen kuunnellut puhki heidän edellisen Sanguis Meus, Mama -levynsä. Olen ymmärtänyt, että heiltäkin on odotettavissa uutta musiikkia. Itse ajattelin soitella sellaisia lauluja, jotka jäävät omilla bändikeikoillani usein soittamatta.
Kerro vielä lopuksi, millaisia odotuksia, haaveita ja suunnitelmia sinulla on vuodelle 2017.
Tekeillä olevan levyn lisäksi yritän saada valmiiksi toisen, vähän riisutumman soololevyn, joka pohjaa enemmän lainamatskuun. Lisäksi luvassa on keikkoja uutta musiikkia julkaisevien Mikko Joensuun ja Antero Lindgrenin kanssa, joiden yhtyeissä minulla on suuri ilo ja kunnia pyöriä mukana. Noin muuten yritän vähentää tupakointia ja tavata useammin vanhoja ystäviäni.
Kiitos, Topi!
Topi Sahan voit nähdä soolokeikalla Olympia-korttelissa lauantaina 7.1. Topin kuulumisia voit seurata Facebookissa.
