Tamperelainen Toni Cavén tietää, mitä erinäiset vanhat kolikkopelit ja flipperit ovat syöneet. Hän entisöi, vuokraa ja myy kyseisiä laitteita, ja niitä löytyykin jo ympäri Tamperetta. Tonin pyörittämä Reprocade-niminen yritys on toimittanut pelikoneet myös Klubilla ajoittain järjestettävään BLAST! from the Past -tapahtumaan.
Moi, Toni! Mistä Reprocade-homma on lähtenyt liikkeelle?
Olen aina pyrkinyt luomaan harrastuksesta työni ja olen aikaisemmilta ammateiltani kuvaaja ja atk-tukihenkilö. Kolikkopeliharrastukseni alkoi lähes 10 vuotta sitten entisen työkaverini vinkattua minulle kolikkopelin ostomahdollisuudesta. Kävimme katsomassa peliä ja kaupat tehtiin. Samana iltana ja yönä pelikaappi purettiin, puhdistettiin ja sitä pelattiin hyvin ankarasti. Kyseessä oli nk. JAMMA-standardin mukainen, isolla 26" tai 28" näytöllä varustettu pelikaappi, johon pystyi helposti vaihtamaan muita JAMMA-liitäntästandardin mukaisia pelejä. Siinä oli muistaakseni Neo Geo MVS -järjestelmän emolevy, jossa pelikasettina oli Metal Slug 2 tai 6. Eräänä päivänä yhden Xevious-kolikkopelin entisöintiurakan alussa kaverini kysyi, että miksen tekisi tätä työkseni, ja siitä alettiin sitten toimintaa kehittämään.
Mikä kolikkopeleissä kiehtoo?
Kolikkopeleissä kiehtoo hyvin moni asia. Ensinnäkin kolikkopeleissä korostuu hyvin paljon pelikohtainen uniikkius; lähestulkoon jokainen peli on estetiikaltaan, ohjaukseltaan ja suurelta osin muultakin toteutukseltaan erilainen. Monesti pelaajalle näkymättömätkin asiat, kuten piirilevysuunnittelu, poikkeavat pelistä toiseen suuresti. Jokainen peli on yksilöllinen kokemus, oma maailmansa.
Lisäksi niissä kiehtoo esimerkiksi se, että pelin toteutus on ensisijaisesti aina hardwarella, laitteistopohjaisesti. Eli efektit, tekstit yms. kaikki muodostetaan omilla piireillään, ja prosessoreita voi yhdessä pelissä olla useita, joista jokainen hoitaa omaa osa-aluettaan, kuten ääniä, grafiikkaa tai kytkinlinjojen lukemista. Valtaosa peleistä toimiikin täysin pehmeästi, ns. ”freimiin”, kun laitteistoalusta on suunniteltu nimenomaan kyseistä peliä varten. Sama asia, joka käytännössä aikoinaan mahdollisti videoeditoinnin ja videoefektien luomisen 7,14 Mhz Amiga-tietokoneilla; monet prosessoritehoa vaativat työt tehtiin dedikoiduilla piireillä, eikä tietokoneen oman suorittimen tehoa vaadittu niin paljon. Nykyään hyvin moni asia tapahtuu pelkästään raa’alla prosessoriteholla.
Mistä haalit korjattavat pelit, ja mistä saat kaikki varaosat?
Huutokaupoista, ulkovarastoista, ladoista jne. Niitä löytyy harvoin, mutta toisinaan yllättävistäkin paikoista. Varaosia löytyy suht hyvin maailmalta, varsinkin USA:n puolelta, missä kolikkopeliviihdeteollisuus on aikoinaan syntynyt.
Korjaamiasi laitteita voi tätä nykyä bongata eri puolilta Tamperetta. Missä kaikkialla niitä voi päästä testailemaan?
Tällä hetkellä huoltamiani flippereitä ja kolikkopelejä pääsee pelaamaan Galaxie Centerissä, Public House Huurteessa, Rokkibaari Bändärissä, Kaupin Keilahallilla ja Aussie Barissa.
Aika monessa paikassa siis! Mikä on kaikkien aikojen lempikolikkopelisi? Löytyykö se Tampereelta?
Lempikolikkopelini on Super Mario Bros, jollainen oli Pälkäneen Kostianvirran leirintäalueen ”respan” rakennuksessa. Se löytyy yritykseni varastosta, mutta en ole sitä vielä ehtinyt kunnostamaan. Lempiflipperini on Twilight Zone, joka itselläni on ollut romusta kunnostettuani, mutta olen sen sittemmin myynyt eteenpäin.
Mitä teet, kun et korjaile vanhoja kolikkopelejä? Pelaatko ollenkaan nykypelejä?
Pyrin viettämään vapaa-aikani perheeni parissa, joten en oikeastaan ehdi enää pelaamaan nykypelejä sanan varsinaisessa merkityksessä. Tällä hetkellä koti-PC:llä on ajossa Fallout 3 ja Oblivion. Kasarisynapoppia ja Commodore 64 – eli SID-musiikkia tulee toisinaan tehtyä myös, enimmäkseen pöytälaatikkoon. PMMP:n ”Rusketusraidat” C64-versiona taitaa olla ”tunnetuin” tekeleeni musiikin saralla, n. 10 vuoden takaa.
Kuulostaa hyvältä! Jos nyt haluaisi kotiinsa flipperin tai jonkin muun kolikkopelin, mitä sellainen mahdollisesti maksaisi?
Myyntihinnat kolikkopeleissä vaihtelevat 300–2000 euron välillä riippuen itse pelistä ja kunnostuksesta / entisöinnistä. Flipperien myyntihinnat ovat yleensä 800–4000 euron välillä. Mikäli peliä ei halua varsinaisesti omistaa, vaan haluaa kotiinsa kunnostetun ja ylläpidettävän pelin, jonka voi myöhemmin helposti vaihtaa toiseen, voi sen myös vuokrata. Vuokrajakso voi olla vaikka 4 kuukautta, jonka jälkeen pelin voi vaihtaa johonkin seuraavaksi vapautuvaan. Vuokrahinnat ovat yleensä pelistä riippuen 130–350 euroa kuukaudessa.
Ei siis välttämättä ihan halpaa hupia. Entä mikä on mielestäsi parasta Tampereella juuri nyt?
Se, että täällä tapahtuu monenmoista kiinnostavaa pelien ja pelaamisen saralla. Yhtenä suurimpana juttuna voisin mainita Suomen Pelimuseon avautumisen vuoden lopulla.
Kiitos, Toni! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa.
Tonin pelikoneita pääsee testailemaan ainakin seuraavassa Blast! From the Past -tapahtumassa, joka järjestetään keskiviikkona 20.4. Sitä odotellessa voit tutustua Reprocadeen sen kotisivuilla ja seurata yrityksen kuulumisia Facebookissa.
