Kuvataiteilija Sanni Seppä piirtää, maalaa ja haluaisi harrastaa kaikenlaista liikuntaa. Eniten hän kuitenkin tykkää koirastaan Katjasta. Sanni tunnetaan myös kolmihenkisestä duosta nimeltä Sunny & Cloudy, jossa hän maalaa ja piirtää sanoilla – eikä turhia treenaa.
Olet tehnyt monenlaista taidetta, kuten esimerkiksi vaateprinttejä, piirroksia ja tauluja, joissa olet hyödyntänyt karkkipapereita. Onko töilläsi jokin niitä yhdistävä sanoma tai teema?
Kyseessä eivät ole vaateprintit. Olen maalannut vaatteisiin kangasväreillä. Silloin halusin tehdä teoksistani kaupallisempia ja mietin, mikä ihmisiä kiinnostaa? Sitten tajusin – vaatteet! Karkkipaperimaalauksia en osaa enää edes ajatella, koska tein ne vuosia sitten opiskeluaikoina. Kuuluvat kaappiin, joka ei enää aukea. Olen aina kokenut olevani piirtäjä. Haluan piirtää pienellä puuvärinterällä tosi suurta ¬– se on meditatiivista, kurinalaista ja palkitsevaa. Viime vuosina olen kuitenkin huomannut myös maalaavani aika paljon, ja pelko maalaamista kohtaan onkin muuttunut rakkaudeksi. Jos jotakin yhteistä teemaa yritän löytää teoksistani, on se omaelämäkerrallisuus. En tietoisesti välitä mitään sanomaa, haluan koskettaa ja tuottaa iloa. Aina kuitenkin myöhemmin tajuan, että oho, tästäkin teoksesta löytyy lopulta se tosi syvä ja kriittinen puoli.
Millaisia töitä olet työstänyt viimeksi?
Olen pyrkinyt tietoisesti ulos gallerioista. Minulla oli aivan mahtava projekti, Shoutdogs!, puolen vuoden ajan. Maalasin romanialaisia katukoiria vaatteisiin. Vaatteet myytiin huutokauppaperiaatteella projektin blogissa. Myyntitulot menivät sataprosenttisesti koirien sterilisaatio- ja hoitokuluihin. Sain kaikki 48 vaatetta myytyä, ja projekti oli muutenkin kaikin puolin onnistunut. Se sai osakseen tosi paljon mediahuomiota ja tavoitti sellaistenkin ihmisten mielenkiinnon, jotka eivät välttämättä seuraa nykytaidetta yhtään. Shoutdogsin jälkeen elämä on tuntunut vähän tyhjemmältä. Joulukuussa sain valmiiksi ensimmäisen julkisen teokseni, joka on nyt esillä Tampereen Vuoreksessa. Tällä hetkellä työstän suurta teoskokonaisuutta, jonka esitän aikaisintaan syksyllä 2017.
Mikä sinua inspiroi?
Juuri nyt eniten rauha ja hiljaisuus, metsät ja luonnon maisemat. Parasta, mitä tiedän, on tyhjä mieli.
Olet mukana myös kolmihenkisessä duossa nimeltä Sunny & Cloudy. Kuinka yhtye on saanut alkunsa, ja koska kolmas jäsen on tullut duon jatkoksi?
Jaksaa aina naurattaa tuo kolmenhengen duo. Tuo kuvaus taisi syntyä, kun meitä pyydettiin esiintymään duo-iltamaan ja meitä olikin jo kolme. Yhtye sai alkunsa, kun mieheni Jyri sanoi: ”Ois hienoo perustaa bändi, niin vois antaa sille nimeksi Sunny & Cloudy.” Meillä molemmilla oli jo vähän omaa musataustaa. Jani tuli soittamaan reilu vuosi sitten. Tuntui, että tarvitaan lisäkäsiä ja se puuttuva &-sana.
Miten kuvailisit Sunny & Cloudyn musiikkia?
Omat sanoitukseni kuvittavat kuvia, ikään kuin maalaan tai piirrän sanoilla. En osaa säveltää ja sitten vähän pimputan koskettimia ja hakkaan rumpua. Monet ovat kehuneet, että on hienoa, kun jotkut uskaltaa vaan tehdä ilman sen suurempaa itsekritiikkiä, että sellainen inspiroi. Meidän musa on tosi hyvää, aitoo ja koskettavaa! Pitää vaan treenata mahdollisimman vähän, ettei muutu liian hyväksi, sellainen keskeneräisyys sopii tähän.
Mikä on mielestäsi parasta Tampereella?
Kaukajärvellä Isolampi ja meidän talon vieressä oleva metsä, jonka olen nimennyt puolen hehtaarin metsäksi. Siellä asuu kolme peuraa (neljäs kuoli viime talvena) ja kerran siellä juoksi hirvi.
Kiitos, Sanni!
Seuraa Sannin kuulumisia täällä. Sunny & Cloudyn menoja voit puolestaan tutkailla täällä.
