Kyösti Koskela on kuin sarjakuvien supersankari. Päivisin hän toimii Tampereen yliopiston markkinointikoordinaattorina, mutta öisin (tai varmaan ihan vaan työajan ulkopuolella) hän on Tampere Kuplii ry:n toiminnanjohtaja sekä yksi festarin toteuttajaorganisaatio Kuplitean jäsenistä. Lisäksi Kyösti vastaa Sarjakuva-Finlandiasta ja yhteiskuntasuhteista.
Moi, Kyösti! Tampere Kuplii järjestetään nyt kymmenennen kerran. Mistä se on saanut alkunsa?
Vuoden 2006 syyskuussa minä, Antti Grönlund, Kyuu Eturautti ja muutama muu istuttiin alas ja mietittiin, miksei Tampereellakin voisi olla sarjakuvafestivaalia. Päätettiin, että mitään estettä ei ole, ja loppu on historiaa.
Miten Kuplii on muuttunut vuosien saatossa?
Ensimmäisen vuoden festari oli yhden päivän tapahtuma, sitten siirryttiin kolmipäiväiseen ja lopulta viisipäiväiseen tapahtumaan. Toisena vuonna tuli mukaan Sarjakuva-Finlandia -palkinnon myöntäminen. Se lähti siitä, että Antti Grönlund kysyi minulta, olenko sitä mieltä, että sarjakuvalle voisi myöntää Finlandia-palkinnon. Olin sitä mieltä, että kyllä, ja sitten alettiin hommaamaan rahoitusta. Se löytyi Tampereen kaupungin Luova Tampere -ohjelmasta, ja kaupunki rahoittaa Sarjakuva-Finlandiaa edelleen.
Mitä uutta Kupliissa on tänä vuonna?
Uutena areenana on Tampere-talo, sillä vanha alue eli Finlayson kävi liian pieneksi. Lavoja on edelleen 5–6 kappaletta, mutta tilaa on enemmän. Tänä vuonna varmaan totutellaan uuteen tilaan ja katsotaan, mihin se taipuu. Ohjelmaideat ja muu pysyvät tänä vuonna enimmäkseen entisellä mallillaan, koska uudet tilat tuovat uudet haasteet. Vauhtia, meininkiä, visuaalisuutta ja hyvää fiilistä on tälläkin kertaa tarjolla. Ja tapahtuma on edelleen tarkoitettu kaikille pienistä lapsista eläkeläisiin. Tänä vuonna kunniavieraana on Viivin ja Wagnerin isä, äiti ja kastepappi Jussi ”Juba” Tuomola. Teemana puolestaan on uudet juuret. Halusimme tarkastella asioita uudenlaisesta vinkkelistä: miten sarjakuva ja sen lieveilmiöt ovat muuttuneet, kun ne laitetaan uusiin ympäristöihin?
Entä missä Kuplii on seuraavan kymmenen vuoden päästä?
Kuplii on suurempi, monipuolisempi ja kansainvälisempi.
Lyhyesti ja ytimekkäästi vastattu. Yksi festarin osioista on Tampere Kuplii Goes Academic. Kerro vähän sen taustoista.
Se oli ihan puhtaasti minusta lähtöisin. Kun itse työskentelen akateemisissa ympyröissä, mietin, miksei sarjakuvaa voisi tutkia akateemisesti eri tieteenalojen kautta. Se oli lähtöajatus. Sitten se vain pantiin pystyyn ja nyt tapahtuma järjestetään jo yhdeksännen kerran.
Olet pitkän linjan sarjakuvaharrastaja. Millaiset tai mitkä sarjakuvat ovat omia suosikkejasi? Entä ketkä ovat suosikkitekijöitäsi?
Paha kysymys. Olen monipuolinen sarjakuvan kuluttaja, tykkään kotimaisesta, eurooppalaisesta, brittiläisestä, amerikkalaisesta ja myös japanilaisesta sarjakuvasta. Kotimaisista olen tykännyt viime aikoina eniten Pertti Jarlan Jäätävä Spede -kirjasta. Amerikkalaisista tärkein on ehdottomasti Hämähäkkimies. Siihen sukelsin 60-luvulla ja sieltä en ole noussut. Mangasta voisin mainita Kaoru Morin Aron morsiamet. Se sijoittuu 1800-luvun Keski-Aasiaan, ja siinä käydään läpi alueen tapakulttuuria lähinnä naisten silmien läpi.
Oletko itse tehnyt sarjakuvaa?
Joskus 70-luvun loppupuolella mietin asiaa ja jotain raapustelinkin, mutta tajusin sitten omat rajani ja lopetin siihen.
Ehditkö sarjakuvan lisäksi harrastaa muutakin?
Kyllähän sitä muutakin tulee harrastettua. Joogaa ja pyöräilyä sekä muunkinlaista kulttuuria – varsinkin elokuvia.
Kiitos, Kyösti, ja onnea Tampere Kupliille! Salainen identiteettisi on nyt valitettavasti paljastettu kaikelle kansalle.
Tampere Kupliista voit lukea lisää täällä sekä tapahtuman omilla sivuilla.
Kuva: Jonne Renvall
